20.8.15

Viktor Rydberg - Singoalla

Taas on tehty löytöjä Pasilan kirjavarastosta: ruotsalainen 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu historiallinen teos jota voisi varmaan nimittää romanttiseksi fantasiaksi kunhan tekisi selväksi että romanttisuus on myös tai enemmän tyylisuuntana ja fantasia taas ei nykygenrenä. Viktor Rydbergin romaanin on suomentanut Juhani Aho, jonka kielessä oli ehkä hieman vanhahtavuutta mutta oli kuitenkin erinomaisen luettavaa (esim. Kallaksen Sudenmorsiamen kieli-iloitteluun tässä ei mennäkään, en tosin tiedä millainen alkukielinen on).

Kirja sijoittuu 1300-luvun Ruotsiin. Linnanherran poika, 17-vuotias Erland, kohtaa metsässä mustalaistyttö Singoallan, ja lempihän leimahtaa vaikka kummankaan väki ei moista katsoisi erityisen hyvällä. Ja niin olosuhteet kääntyvät sellaisiksi että rakastavaiset erotetaan...
Kymmenen vuoden kuluttua Erlandin, nyt linnanherran, luo saapuu pieni poika joka kertoo nimekseen Surunlapsi ja pyytää päästä Erland-herran palvelijaksi. Nokkela lukija varmaan arvaa mistä on kyse, muttei välttämättä kaikkea mitä tästä seuraa...

Rydbergin tarinasta tuli tosiaan hieman mieleen Kallas, vaikka toisaalta tässä ollaan myös vahvemmin kiinni goottilaisromanttisessa perinteessä, mukana on kiihkeää rakkautta, väkivaltaa, petosta ja hulluutta, yöt ja päivät ovat eri maailmoja joissa yhden hulluus muuttuukin toisen selvyydeksi...ja taustalla kuuluu huhuja lähestyvästä rutosta jonka saapumisen jälkeen mikään ei ole niinkuin ennen. Singoallan hahmossa on myös osassa tarinaa näkyvissä aimo annos vampyyrimyyttiä, mutta toisaalta tarinan keskeinen teema on muutoksen tila ja henkilötkään eivät pysy samoina alusta loppuun.
Ei ollut yllättävää että tästä on tehty myös ooppera, tarinana sopii hyvin taidemuotoon (ja kyllä, ne keksitkin ovat saaneet tästä nimensä). Ja toisaalta ei yllättävää että Rydberg on näköjään kääntänyt ruotsiksi mm. Edgar Allan Poeta.

Kaikkea hauskaa sitä tuleekin löydettyä Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteen puitteissa, ei tämäkään nyt mikään elämää suurempi kirja ollut mutta viihdyttävä ja kiinnostava, ainakin jos 1800-luvun romantikot kiinnostavat.

5 kommenttia:

Reader, why did I marry him? kirjoitti...

En nyt kuolemaksenikaan muista, että mistä tämä teos on minulle tuttu. Olisiko sitten tullut vastaan jollain gotiikan sivupolulla? Mukava löytö sinulta joka tapauksessa.

hdcanis kirjoitti...

Voisin kuvitella että jos puheeksi tulee gotiikka pohjoismaisessa kirjallisuudessa niin tämä olisi yksi malliesimerkki, ehkä myös laajemmin romantiikan puitteissa. Ja tästä on tehty tosiaan ooppera, baletti ja elokuva ja ruotsalaisessa kirjallisuudessa ilmeisesti kuitenkin ihan klassikko (suomalaisittain Rydberg kai tunnetaan parhaiten lauluista/runoistaan Tonttu ja Ateenalaisten laulu...)

Reeta / Les! Lue! kirjoitti...

Hei! :-) Sinulle on haaste blogissani:

http://les-lue.com/2015/08/21/jos-lukisin-kolme-kirjaa-uudelleen/

Henna kirjoitti...

Odotan kovasti syyskuun puoliväliä ja Pasilan varaston avoimia ovia. Epäilen ettei yksi kerta riitä vaan löydän tieni sinne useampana keskiviikkona :) Hiukan olen jo koonnut listaa kirjoista, joita on vain siellä. Ja samalla kirjoja, joita on muuallakin mutta myös varastossa, samalla vaivalla otan sieltä kaiken kun kerta paikalle menen, eipä tarvi tehdä varauksia ja odotella niitä.

hdcanis kirjoitti...

Minulle ei ole nyt nuo avoimet ovet osuneet sopivaan aikaan niin en ole käynyt pitkään aikaan itse varastossa, olen vain juoksuttanut neuvontapisteen henkilökuntaa (kiitos, olette ihania). Ne tulee niinkin aika näpsästi.

Ja olen kasannut Helmetiin potentiaalisesti kiinnostavien kirjojen listaa, eli silloin kun poikkean Pasilassa niin tulee sieltä sitten vilkaistua että mitäköhän tällä kertaa haluaisi lukea. Hyllyjen välissä seikkailemalla toki löytäisi jotain muuta mutta tämäkin toimii.