12.11.14

Jaakko Haavio - Pientä väkeä


Jaakko Haavion runokirja kiinnitti huomion erityisesti värikkään kantensa puolesta (sen kuten sisäsivujen kuvituksen on tehnyt Jaana Aartomaa...no, ehkä ei fonttivalintaa tms), ja onhan Haavio toki tunnettu virsirunoilija.

Pieni kirjanen täynnä lastenrunoja erityisesti luontoaiheista, hyönteisistä, linnuista jne. Sinänsä kiinnostava aihe, harmi vaan että nämä eivät ole kovinkaan hyviä. Mitään Kirsi Kunnaksen tai Henriikka Tavin lastenkirjojen iloittelevaa sanaleikittelyä ei löydy, mielikuvitus pidetään suuressa osassa runoista tiukasti todellisuuden rajoissa mutta ei näistä oikein oivaltavia luontorunojakaan löydy, aika monessa on tunnuttu haetun sitä ilmeisintä ja helpointa riimiä eikä mitään muuta. Spontaanisti syntyneenä rallatuksena kesäpäivässä ehkä kävisivät, mutta ei painettuna...



Nuokkuu marjaterttu.
Torkkuu lehtokerttu.
Loistaa tulipilkku:
kiiltomadon vilkku.

Kehrääjä käy työhön,
liitää hiljaa yöhön.
Kuu luo hopeisintaan
Pyhäjärven pintaan.

Älä turhaa puhu.
Salaisuuden suhu
sihahtelee suosta.
Pakoon et saa juosta.

Kuuntele ja valvo.
Katso, veden kalvo
kertaa kuultokuvaa
yllä avartuvaa.

Ei kommentteja: