Eli aamupäivällä sisään ja taas silmäiltiin tarjontaa josko silmään osuisi jotain joka jäi edellisellä kerralla huomiotta tai niitä kirjoja jotka edellisellä kerralla jäivät harkintaan. Ja pariin otteeseen poikettiin bloggaripisteessä Boknäsin osastolla päivystämässä tai ihan vaan tervehtimässä tuttuja (teitä näinkin ison joukon messujen aikana, kiva oli nähdä muutamia jotka olivat tähän mennessä tuttuja vain netitse, ja tietysti myös vanhoja tuttuja...mutta monia jäi myös tapaamatta, ensi kerralla sitten).
------------------------------------------------
Puheita tuli tällä kertaa kuulta kolme.
Ensimmäisessä Tuula-Liina Varis haastatteli Kaari Utriota ja Tiina Raevaaraa sekä fiktion että faktan kirjoittamisesta:
Tai koska kaikki kolme olivat julkaisseet sekä faktaa että fiktiota, enemmän mentiin keskusteluna. Utrio kertoi pyrkivänsä siihen että faktat ovat kunnossa ja niiden puitteissa keskeinen kysymys on mikä on mahdollista, mitä fiktiivisiä tapahtumia fiktiiviset henkilöt voivat tehdä. Ja totesi kuitenkin lukiessaan aikalaislähteinä vaikkapa keskiaikaisia kronikoita että nykyaikainen romaaninlukija ei kestäisi lukea sellaisia henkilöitä ja tapahtumia, henkilöiden fiktiivisyydessä pitää tehdä kompromisseja (tässä vaiheessa bloggaajan huuli väpättää että Chretien de Troyeshan on loistava ja saagat on symppiksiä jajaja...)
Raevaara totesi faktan ja fiktion vuotavan toisiinsa, faktapuolelta saa hyviä ideoita fantasioihin ja toisinpäin ja molemmat toki myös mainitsivat että taustatutkimuksessa joutuu tekemään valintoja ja jossain vaiheessa vain lopettamaan sen, koska tutkimusta voisi jatkaa loputtomiin...
Seuraavassa Juba Tuomolaa haastatteli Jouko Ruokosenmäki:
Viivi & Wagneria ilmestyi nyt 17. albumi ja samalla myös ensimmäisten vuosien kaikki stripit kokoelmana (albumeihinhan noita raakkaillaan jonkin verran), ja Juba kertoi sarjan tekemisestä ja kehityksistä ja vähän myös muista projekteistaan kuten Minervasta. Ja totesi V&W:n olevan kunnianosoitus amerikkalaiselle ja eurooppalaiselle sarjakuvaperinteelle kun Wagner muistuttaa alkuaikojen nappihousuista Mikki Hiirtä ja Viivi taas on ilmetty Tintti.
Viimeisessä messuhalli alkoi jo hiljetä kun viimeisellä puolituntisella mentiin, Satu Koskimiestä haastatteli Hannu Harju:
Tämän runon haluaisin kuulla -radio-ohjelman tiimoilta on ilmestynyt suosikkirunojen neljäs kokoelma, jota luonnehdittiin suomalaisen runouden monumentiksi. Ohjelman ja kokoelman taustoista puheltiin, Aale Tynnin Kaarisilta lausuttiin (tietysti) ja toisaalta uudemmista runoilijoista selvästi suosituiksi mainittiin Ilpo Tiihonen ja Heli Laaksonen.
-------------------------------------------
Olipahan taas messut, paljon kirjapuhetta (paljon muttei koskaan liikaa) kun myös näinä välipäivinä tuli vilkuiltua toimintaa somesta. Teemamaa Italia meni vähän harmittavasti ohi, pari kiinnostavaa puhetta olisi ollut tänään mutta jotenkin ei sitten päässyt paikalle ja kirjahankinnoissakin jäi vähiin (se Ankalliskirjallisuuden klassikot on pääosin italialaista tuotantoa...). Muutaman kiinnostava nimen kyllä laitoin muistiin, pitää pälyillä noita sitten vaikka kirjastosta.
Samoin melkein huvittavasti minulta jäi sen kummemmin perehtymättä isommat kustantajat ja kirjakaupat, kai ne Otava ja Tammi ja Akateeminen ja ties mitkä siellä olivat, mutta minua kiinnosti enemmän antikvariaatit ja pienkustantajat...
Niin, tulihan tänäänkin sitten hankittua vielä vähän kirjoja, neljä antikkapuolelta ja neljä uutta, ja päälle vielä yksi korruptioteos joka vaikutti kiinnostavalta. No, olinkin tässä männäkuukausina tyhjentänyt jo aika tehokkaasti kirjahyllyjäni, nyt niitä on sitten taas täytetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti